Mitä taustalla häärivä takapiru voi saada aikaan?
Maritta Lintusen mestarillisissa novelleissa ihmiset toimivat yllykkeiden vieminä. Kirjailija saa viestejä tuntemattomalta ja alkaa työstää romaaniaan vihjesanojen mukaan. Kouluun tulee välkky poika, jonka ärsyttämänä opettaja paljastaa omat heikkoutensa. Menneisyyttä ei pääse pakoon: tyttöystävä vuosien takaa tupsahtaa vastaan kiusallisessa tilanteessa, tai yhtäkkiä muistaa jonkun, jolla ei kuvitellut olevan merkitystä.
Eri-ikäisten ihmisten maailmankuvaa muokkaavat paitsi elämänkokemus myös oman sukupolven moraalikäsitykset. Oikean ja väärän raja häilyy ja hyvät aikeet saattavat johtaa arvaamattomiin tuloksiin.
Maritta Lintunen tarttuu hetkeen intensiivisesti ja kuvaa ihmistä herkkävaistoisesti. Takapirun tarinoissa hän sujahtaa erilaisiin ajatusmaailmoihin vaivattomasti arvottamatta niitä keskenään.
219 sivua.
************************************************************************************
Tässä kirjassa oli vaikuttava kansi, joka sai tarttumaan tähän teokseen.
Novellit on helppolukuisia ja jouhevasti kulkevia, joten teinkin melkein uuden lukuennätyksen. Tämän kanssa meni vain 3 päivää, minulta, joka olen hidas lukija. Vain yhden kirjan olen lukenut nopeammin.
Kaikki novellit oli omalla tavallaan vastenmielisiä, ei mitään iloisia hupitarinoita, mutta se oli kai ollut kirjailijan tarkoituskin.
Mitään toistoa tarinoissa ei ollut vaan tarinat oli kirjoitettu hyvinkin laajalla skaalalla.
Tätä kirjaa lukiessa aloin miettiä, että olisiko itsestä joskus tekemään novellikokoelmaa. Pelkkä ajatuskin kokonaisen kirjan mittaisen tarinan kasassa pitämisestä alkaa hirvittää, mutta novellit on eri asia.
Lukuhaasteen kohta 36.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti