Onnettoman tarina

JOIHN WILLIAMS: STONER

"Loistava, surua kaikuva romaani."
         - Julian Barnes, kirjailija

William Stoner kasvaa Yhdysvaltojen Keskilännessä maatilan poikana mutta hylkää juurensa ja elää hiljaista yliopistonopettajan elämää. Avioituminen parempiin piireihin ei tuo onnea, ja yliopistomaailmassa hänet yritetään nujertaa.

John Williams kuvaa mestarillisen eleettömästi elämässään pettyvän miehen tuntoja, rakkautta työtä ja kirjallisuutta kohtaan ja hauraita onnen hetkiä. Syvän inhimillinen tarina koskettaa armottoman täsmällisellä kuvauksellaan, ja hieno ajankuva kantaa nykypäivään. Williams kuvaa yhden ihmisen elämän, ei enempää eikä vähempää, mutta tekee sen vakuuttavan viisaasti.

Williamsin romaani ilmestyi alun perin vuonna 1965 mutta ei herättänyt tuolloin suurta huomiota. Vuonna 2006 alkoi Stonerin uusi tuleminen, kun kirjasta otettiin uusia painoksia, se käännettiin useille kielille ja se voitti kriitikot ja lukijat puolelleen.

306 sivua.

***********************************************************************************
Miten näin tylsästä aiheesta saa kirjoitettua näin mahtavan kirjan? No, Williams on kyennyt siihen. Tätä kirjaa piti lukea aina kun siihen suinkin oli mahdollisuus, vaikka sitten vain viisi minuuttia kerrallaan. Ja välillä piti laittaa kirjan kannet kiinni ja hetki miettiä lukemaansa.
Miesraukalla ei paljon ankeampaa elämää voisi olla, mutta silti hän jaksoi, kuten isänsä; viimeiseen hengenvetoon asti.
Odotin, että Stoner ja Katherine olisivat vielä tavanneet vaikka parinkymmenen vuoden päästä Katherinen lähdöstä, mutta kirjailija oli päättänyt toisin. Ehkä hän halusi Stonerin elävän valintojensa kanssa loppuun asti kurjasti.
Stonerin vaimo, Edith, herättää tuskin kenessäkään myötätuntoa. Ei ainakaan allekirjoittaneessa. Että kehtaa vielä kuolinvuoteenkin vieressä sääliä vain itseään ja sättiä Stoneria. Bitch…

Luin joskus toisenkin John Williamsilta suomennetun kirjan Butcher's Crossing, joka vieläkin väijyy takaraivossa. Tämä jää varmasti myös mieleen pitkäksi aikaa. Ihana teos kansikuvaansa myöten (joka on kuin vanha Stoner), aiheestaan huolimatta.

Lukuhaasteen kohta 8: Kirja, jonka lukeminen kuuluu mielestäsi yleissivistykseen.

Väki vähenee

RIP Rutger Hauer 1944 - 2019

Ravimaailmaa

MERJA JALO: RAVAA VOITTOON

Ratsastusta harrastaneen 15-vuotiaan Jaanan ravi-innostus syttyy hetkessä. kun hän tapaa Haavikon ravitallilla työskentelevän Teron. Myös Jaana pääsee tallille työhön, alkuun aputytöksi ja vähitellen ohjastamaan. Nimikkovalmennettavakseen Jaana saa huonokuntoisen Paukkeen, jonka kanssa hän pääsee näyttämään, mitä on oppinut ja mihin todella pystyy.

RAVAA VOITTOON aloitti Merja Jalon suositun Haavikko-sarjan.

126 sivua.

************************************************************************************
Mulla ei ole ketään alle 18-vuotiasta tuttua, jolta voisi kysyä suosituksia, mutta ajattelin, että Merja Jalo on ainakin hevostyttöjen keskuudessa suosittu, niin varmasti voin lukuhaasteen kohdan kuitata tällä.
Itsekin olen aloittanut lukuharrastukseni Merja Jalon kirjoilla.
Kirjan nimi on vähän hämmentävä... Merja Jaloko tässä ravaa voittoon? Ehkä sen olisi voinut muokata muotoon "Ravilla voittoon" tai "Ravaten voittoon"...
Sekin jäi mietityttämään, että kuinka paljon tässä on Jalon henk.koht. tarinaa. Ainakin osa tallin hevosista on ollut Jalon ja miehensä omistuksessa, ainakin Speedy Frances, Susanne Iran, Ira Mint, Rita Guvijo, Ria Guvijo ja Granat.
Kaikki 80- ja 90-luvulla Villivarsaa lukeneet varmaan muistaa vielä nuo hevoset.
Juoni olisi voinut olla hieman mukaansa tempaavampaa, nyt se oli lähinnä yhtä puuduttavaa, kuin tallilla vietetyt tuhottoman pitkät työpäivät.
Esim. ravikortin ajamisesta olisi voinut olla muutakin kuin "Jaana aikoo ajaa ravikortin" ja seuraavalla sivulla ajetaankin jo kilpaa.
Tuollaisena mukavana nostalgiapläjäyksenä kirja meni, mutta ei saanut intoa muistella menneitä tätä kirjaa enempää tällä erää.

Lukuhaasteen kohta 9: alle 18-vuotiaan suosittelema kirja.

Väärä hälytys

Ei Lachlan ollutkaan tappanut Rebeccaa Emmerdalessa. Rebecca on edelleen elossa, mutta "Luckyn" vankina, kuten viime viikolla näimme.
Heti alkoi mietityttää, että tappoiko hän Terryäkään tai äitinsä biologisen isän veljeä? Eihän niitäkään koskaan näytetty. He vain "katosivat".
Nyt täytyy pistää vähän jarruja päälle yhden sun toisen näissä salaliittoteorioissaan 😉
Tällä viikolla ollaan taas viisaampia, mitä Lucky aikoo Rebeccan suhteen. Hänhän lupasi auttaa (!) Rebeccan ja Sebin pois maasta, mutta mistä sitä tietää mitä käsikirjoittaja on kirjoittanut tarinaan. Mielenkiinnolla jään odottamaan.

Rebecca ja Lachlan

Tamaran tarina

CECELIA AHERN: MITÄ HUOMINEN TUO TULLESSAAN

Tamara Goodwin on aina saanut kaiken haluamansa. Äveriään perheensä kartanossa hänellä on käytössään yksityisranta, valtava valikoima merkkivaatteita ja ylellinen huone kylpyhuoneineen. Tamara on tottunut elämään hetkessä haaskaamatta ajatustakaan huomiselle.

Kun perheen isä kuolee äkillisesti ja jättää jälkeensä valtavat velat, Tamaran ja hänen äitinsä on myytävä koko omaisuutensa ja muutettava maalle sukulaisten luokse. Vaatimattomassa mökissä Kilsaneyn linnan varjossa majaileva pitkästynyt tyttö kaipaa takaisin Dubliniin.

Tamara herää horroksestaan, kun paikkakunnalle pysähtyy kirjastoauto. Siellä hänen silmiinsä osuu salaperäinen kirja: nahkakannessa ei lue kirjan eikä kirjailijan nimeä, ja sivut on suljettu kullanvärisellä lukolla. Tamaran on pakko saada lukko auki. Kun sitten kirjan tyhjyyttä ammottavat sivut alkavat täyttyä kuin itsestään, Tamaralle aukeaa uusi maailma, jossa myös tulevaisuudella on sijansa.

415 sivua.

***********************************************************************************
Ei ollut tarkoitus lukea näin pian toista Ahernia, mutta menin kiireellä kirjastoon ja tämä sattui osumaan silmiini "suosituspöydältä" niin nappasin vain tämän ja lähdin (toki lainausautomaatin kautta).
Tässä kirjassa on draamaa, komiikkaa, jännitystä ja fantasiaa. Kaikkia sopivassa suhteessa.
Miellyttävä lukukokemus, joka sai aina odottamaan, että olisi edes hetki aikaa lukea eteenpäin.
Välillä hieman sekavaa, mutta se saattoi osaksi johtua lukijan väsymystilasta.
Ahernista ei ehkä tule uutta suosikkikirjailijaani, mutta yksi erittäin vakavasti varteenotettavista taatusti.
Tässä on muuten nätti kansi, jota ei kuvasta näe. Piirrokset ovat oikeasti kullanvärisiä.

Lukuhaasteen kohta 50: kirjaston henkilökunnan suosittelema.

Outoja juttuja

RAISA LARDOT: ELÄIMELLISIÄ TARINOITA

Entä jos edesmennyt äiti jatkaa elämäänsä hamsterina ja palvelustyttö muistuttaa jättiläistorakkaa? Jokaisessa Raisa Lardot'n  tarinassa esiintyy eläin, muodossa tai toisessa, mutta eläimellisyys piilee myös ihmisessä. Oivaltavista havainnoista pulppuaa veikeää huumoria ja tarkkanäköistä itseironiaa. Tiiviit, moniulotteiset tuokiokuvat paljastavat kirjoittajansa uudenlaisen, hurvittelevan puolen, mutta ne ovat myös tuttuja, tekijänsä oloisia - aitoja "raisoja".

193 sivua.

***********************************************************************************

Johan oli erikoisia eläintarinoita. Moni varmasti ajattelee ensimmäisenä kotieläimiä tai vaikka karhuja, hirviä, susia... kun puhutaan eläintarinoista. Tässäpä olikin lapamadoista punkkeihin ja vesimittareihin.

Poikkeavaa, joo, mutta ei minun mieleen. Luinkin tämän kirjan ihan välipalana.

Room (2015)

Jack on 5-vuotias poika, jota kasvattaa rakastava äiti. Kuten kuka tahansa hyvä vanhempi, äiti tahtoo tarjota Jackille turvallisen ja huolettoman lapsuuden täynnä leikkejä ja tarinoita - mutta kaksikon elämä on kaukana normaalista.
He ovat ansassa, vankeina ikkunattomassa yhdeksän neliömetrin huoneessa. Äiti on luonut Jackille huoneeseen kokonaisen oman maailman. Hän on myös valmis uhrauksiin taatakseen, että Jack saa vankeudessakin elää täyttä elämää. Päivä päivältä Jackin uteliaisuus kasvaa ja äidin voimat vähenevät. Lopulta kaksikko laatii uhkarohkean pakosuunnitelman ja päätyy kohtaamaan uuden pelottavan vihollisen: todellisen maailman.

Pääosissa: Brie Larson, Jakob Tremblay, Sean Bridgers, Joan Allen.

Draama

***************************************************************************************

En tiennyt tästä elokuvasta mitään, kun aloin sitä katsoa. Aluksi en edes ymmärtänyt mikä on homman nimi, mutta kun se selvisi, tuntui ahdistavalta. Poika-parka oli syntynyt ja kasvanut kirjaimellisesti neljän seinän sisällä ja luuli, että kattoikkunan takana on vain avaruus.

Tällaisia tapauksiahan on ihan oikeastikin olemassa 😳 Ja vielä pahempiakin.

Olisin toivonut, että kidnappaajankin kohtalosta olisi jotain kerrottu, mutta tässä haluttiin nyt vain ja ainoastaan keskittyä uhreihin, mikä ei sekään ollut huono ratkaisu.

Jackin isoisän käytös oli hämmentävää, kun ei suostunut edes katsomaan tyttärenpojan päälle. Aivan kuin koko kidnappaus olisi ollut pojan syytä. Onneksi edes isoäiti ja hänen uusi miehensä otti pojan ja äidin avosylin vastaan.

Kannattaa katsoa, näitä ei ihan joka päivä vastaan tule.

Elokuvahaasteen kohta 23.

Pirates of the Caribbean - Salazar's Revenge (2017)

Vauhdikkaassa tarinassa kovia kokenut kapteeni Jack Sparrow on taas pulassa, kun hengenvaaralliset aavepiraatit kammottavan kapteeni Salazarin johdolla onnistuvat pakenemaan Bermudan kolmiosta tarkoituksenaan tehdä selvää kaikista merirosvoista - varsinkin Jackista. Jackin ainoa keino pelastua on etsiä Poseidonin kolmikärki, mutta sen löytääkseen hänen on vasten tahtoaan yhdistettävä voimansa älykkään ja kauniin tähtitieteilijän Carina Smythin sekä Kuninkaallisen laivaston uppiniskaisen merimiehen Henryn kanssa. Säälittävän pienen ja ränsistyneen purtensa Dying Gullin ruorissa kapteeni Jack Sparrow toivoo kääntävänsä häntä viime aikoina piinanneen kovan onnen putken, myös pelastavansa henkiriepunsa kohdatessaan mahtavimman ja häijyimmän vastustajan, jonka on kuunaan tavannut.

Pääosissa: Johnny Depp, Javier Bardem, Geoffrey Rush, Kaya Scodelario, Brenton Thwaites.

Fantasia/toiminta. Elokuva kulkee myös nimellä: Pirates of the Caribbean: Dead men tell no tales.

************************************************************************************

Mä oon ollut kerrankin aikaani edellä. Mulla on jo monta vuotta ollut pääkallopaita, jossa lukee Dead men tell no tales… 😀

Mutta sitten arvosteluun, josta ei ole tulossa mairitteleva.

Ykkönen oli tosi hyvä, kakkonen oli hyvä, kolmonen alkoi olla jo samantoistoa, nelosta ei olisi tarvinnut edes tehdä eikä tätä vitosta edes ajatella. 

Johnny Deppin roolisuoritus oli kuin varjo parhaista ajoista. Pitäisi ymmärtää lopettaa ajoissa, eikä pilata hahmoa kyllästymisellä.

Javier Bardemillekin oli tehty turhan helpot roolisanat, eipä se paljoa muuta sanonut kuin hokenut Sparrow, Sparrow, Sparrow kuin käkikellon käki.... Hohhoijaa. 

Mitä mahtavinta ja häijyintä Salazarissa edes oli? Aave, joka ei voinut kävellä kuivalla maalla? Samaa toistoa kuin muutkin sarjan elokuvat, mutta vain paljon haalistuneempana 😕

Elokuvasarjaan on suunnitteilla 6 (!!) osa, mutta ilman Johnny Deppiä. Onko järkee vai ei? Noup.

Elokuvahaasteen kohta 15.

100 parasta (?) tv-sarjaa

Internet Movie Database ja Rotten Tomatoes on listannut kaikkien aikojen parhaimmat tv-sarjat top-100.
Olisi mielenkiintoista tietää millä perusteella kukin sarja on listalle päässyt ja keiden valitsemana. Mulle jotkut sarjat on ihan päivänselviä, miksi ne on listalla, mutta mielestäni listasta myös puuttuu monta jotka siihen kuuluisi.
Löydätkö omat suosikkisi? Merkitsen tähdellä ne sarjat joita itse olen seurannut edes muutaman jakson verran.
Tv-sarjat ei ole listassa paremmuusjärjestyksessä...

Breaking Bad
Mad Men
Sopranos
Downton Abbey *
Game of Thrones *
Planeettamme maa I ja II *
Taistelutoverit *
Langalla
Uusi Sherlock *
Rahapaja
Hämärän Rajamailla *
Doctor Who
Firefly
True Detective
Fargo *
Death Note
Batman
Black Mirror
Ylpeys ja Ennakkoluulo *
Frendit *
Monty Pythonin lentävä sirkus
Maailmansodan kurimuksessa
Twin Peaks *
Seinfeld
Sukuvika
Stranger Things
Carnivàle
House on Cards
Freaks and Geeks
Westworld
Konttori *
Pitkän Jussin majatalo
Simpsonit *
West Wing
South Park *
House *
Sinkkuelämää *
Dragon Ball Z
Taisteluplaneetta Galactica
Greyn Anatomia
Mullan Alla *
Salaiset Kansiot *
Dexter *
Star Trek: Uusi sukupolvi
Avaruuden tuntua
Vaarojen maa
Mister Rogers' Neighborhood
Peep Show
Chef's Table
Justice League
Hercule Poirot *
Flight of the Conchords
Adventure Time
Big Little Lies
Alfred Hitchcock esittää
IT-Porukka
Mr Bean *
Jessica Jones
Dr. Horrible's Sing-Along Blog
Handmade's Tale *
Mr. Robot
Pappi, Lukkari, Talonpoika, Vakooja
Paluu Pulpettiin
Kirjava Joukko
Futurama
Orange is new black
Pukumiehet
Hei, me pamputetaan
Vallan linnake
One Piece
The Muppet Show *
Entourage
Isänmaan puolesta
Seesamtie
Good Wife
Jälkiä jättämättä
The Returned
Silicon Valley
Transparent
Avatar
Skins- Liekeissä
Elämää Philadelphiassa
Boardwalk Empire
Moderni Perhe
Sense 8
Gilmoren Tytöt
Bel-Airin Prinssi
Gossip Girl
Veljemme on nero
True Blood
70's Show
Buffy-Vampyyrintappaja *
The Walking Dead *
30 Rock
Lost *
24 *
Tuho-osasto
Supernatural *
Ensisilmäyksellä
Brooklyn nine-nine

No, mitä puuttui? Mielestäni listaan kuuluisi ainakin Emmerdale, Monk, Pieni Talo Preerialla, Selviytyjät, Dallas, Millennium, Gimme Gimme Gimme, Pokka Pitää, Melrose Place, Midsomerin murhat, Bates Motel, Teho-Osasto ja Chicagon Lääkärit. Suomalaisissakin sarjoissa voisi olla potentiaalia päästä listalle...

Rusakkojahtia

RALF HENRIKSSON: MUTANTTIJÄNIS

Mutanttijänis on tekijänsä, kirjailija Ralf Henrikssonin 12. teos. Se on Huovismaista ja Arto Paasilinnamaista tilannekomiikkaa. Tarina sijoittuu Seitsemisen kansallispuistoon, jossa puiston vartija Iikka Pitkonen tekee tiedemaailmaa ravisuttavan, sensaatiomaisen löydön, siis mutanttijäniksen.

Mutanttijänis aiheuttaa mediaspektaakkelin, joka tempaa mukaansa julkisuutta kaihtavan Pitkos-Iikan. Ukonturjakkeen mielitietty Hilma pakenee lakeuksille kyllästyttyään elämään Seitsemisen kansallispuiston keskellä ukonjäärän taloudenhoitajana. Huumori vie lukijan mennessään.

181 sivua.

**********************************************************************************

Huovismaista tosiaan... Välillä tuntui ihan kopiolta Havukka-ahon ajattelijasta. 

Mutta alkaen jo kannesta; miksi siihen on laitettu luppakorvakani? Oliko rusakon ja jäniksen kuvat päässyt loppumaan? Patikoijat ei saa tupakoida kansallispuiston alueella, mutta Pitkos-Iikka ja tutkijat saa? Kaikki puhuu/ajattelee samalla murteella, oli sitten tulossa Puolangalta, Seinäjoelta tai Helsingistä... Ei se nyt niin mene.

Tälläisenä välipalana tämä kirja meni. Ei kyllä mieleen jää pitkäksi aikaa.

Lukuhaasteen kohdat 2 ja 49.