>>Mitä kuuluu, Marja-Leena, vieläkös sun ihanteena on Beatles ja George Harrison?>>
Suomirockin suurmies, Leevi and the Leavingsin nerokas Gösta Sundqvist (1957-2003), jätti pysyvän jäljen suomalaiseen sielunmaisemaan. Monista hänen tekemistään lauluista, kuten "Teuvo, maanteiden kuningas", "Pohjois-Karjala" ja "Mitä kuuluu Marja-Leena?" on tullut klassikkoja, joissa suomalainen arkitodellisuus jäsentyy lempeän humoristiseksi kokonaisuudeksi. Lauluissaan Gösta oli aina heikomman puolella.
Julkisuutta ja keikkailua karttanut Gösta on ollut salaperäisyyden verhoama myytti. Elämäkerta pureutuu moniulotteiseen persoonaan myytin takana. Kirja koostuu työtovereiden ja ystävien haastatteluista, arkistomateriaalista sekä Sundqvistin laajan tuotannon esittelystä ja analysoinnista.
Kirja valottaa myös Sundqvistin uraa jalkapallojoukkueen valmentajana, huikeita radio-ohjelmia, kuten koe-eläinpuistoa, ja viimeisiä vuosia.
368 sivua.
**************************************************************************************
Olen ollut Leevi-fani varmaan jostain kymmenen vuotiaasta, kun kuulin veljeni mankasta Leeviä. Se kolahti heti pieneen kakaraankin.
En ikinä ole ajatellut sen kummemmin, mitä Gösta oli muuten, kuin älyttömän hyvä laulaja.
Välillä lukiessa tuli mieleen, että ei ehkä olisi kannattanut avata koskaan tämän kirjan kansia. Olisin halunnut säilyttää oman illuusioni Göstasta ja Leevistä.
Parasta biisiä on mahdoton sanoa. Mahtavia biisejä on lukuisia joista liki kaikki jää korvamadoiksi. "Pohjois-Karjala" soi ahkerasti, kun menimme Kolille. Kasetti (!) oli pakattava mukaan ensimmäisenä. Mua on joskus onniteltu radion kautta ja toivebiisinä oli "Vakosamettihousuinen mies" 😀, "Kyyhkynen ja kyykäärme" tuo muistoja mieleen nuoruudesta, "Amalia"a on helppo laulaa mukana jne. jne.
Vaikka mies lähti, onneksi biisit jäi.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti