tiistai 7. tammikuuta 2020

Tarinoita elämästä

PETTERI PAKSUNIEMI: JOUTEN

Tarkkanäköiset novellit antavat äänen kukkakauppiaille, pizzeriayrittäjille, pornokauppiaille ja divarien pitäjille, ihmisille, jotka parempaa elämää tavoitellessaan tulevat lopuksi pettäneeksi itsensä. Ne näyttävät millaista on yrittää pärjätä, vaikka sitten hampaat irvessä ja ponnistelut jo hyödyttömiksi aavistaen.
Tarinoiden ihmiset kuluttavat samoja katuja, pelaavat omaa peliään, jolla on tarkat säännöt. Novellien karun eleetön kieli vie lukijan kuin huomaamatta kuvaamiensa ihmisten iholle ja saa pohtimaan, onko kaikelle tälle kiireelle ja hartiat kireinä uurastamiselle olemassa vaihtoehtoja.

164 sivua.
************************************************************************************
Otin vaihteeksi ohuemman "oikean" kirjan vaikka se vaikutti jo takakannen perusteella siltä, että kesken se jää.
No ei jäänyt, mutta alun ihan ok-tarinoiden jälkeen teksti muuttui tylsäksi, suorastaan puuduttavaksi. Mutta periksi en prkl antanut kun yli puolen välin olin jo päässyt.
Lohdutin itseäni, että onneksi parempaa luettavaa on tiedossa, kunhan saan tämän ensin kahlattua läpi.
Tarinat oli jotenkin niin harmaan arkisia ja välillä niin sekavia ettei kirja päässyt koskaan kunnolla vauhtiin. Varmaan johonkin lukijaan uppoaa, mutta ei meitsiin.

Lukuhaaste kohta 3: Kirja, johon suhtaudut ennakkoluuloisesti. 

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Side silmille

 JOSH MALERMAN: LINTUHÄKKI On kulunut viisi vuotta siitä kun maailma ajautui kaaokseen ja selviytyjät naulasivat ikkunansa umpeen. Tänään Ma...