Eläinturinoita

 KIRSI HAAPAMATTI: KIEHTOVAT KOTIELÄIMET KOHTAAMISIA MAATILALLA

Miten vuohi ilmaisee, että sitä harmittaa? Mitä kukot tekevät eläkkeellä? Miksi Lulu-lehmä halusi appeensa vain punaisesta ämpäristä?

Hämmästyttävät, hauskat ja liikuttavat eläintarinat vievät lukijan keskelle maatilan arkea. Näistä tositarinoista välittyy myös eläinten seuran ihmeellinen voima ja hyvän huolenpidon merkitys.

Kirsi Haapamatti on pienen eläinlauman omistaja, toimittaja ja tietokirjailija. Hänen edellinen kirjansa on Sumu Sireeni - Suomen rakastetuin aasi (Otava 2018).

170 sivua.

***********************************************************************************
Jos olet lukenut Rosamund Youngin kirjan Lehmien sielunelämä, niin tämän voisi sanoa olevan sen suomalainen versio. Paitsi ettei tässä juurikaan lehmistä puhuttu. Eikä hevosista vaikka kirjoittajalla niitäkin on.
Jokainen on tietysti omien eläimiensä paras puolestapuhuja ja asiantuntija, mutta se ei suinkaan tee kenestäkään kaikkien asiantuntijaa. Jos eläin kerta pitää inhimillistää aivan väkisin, niin eikö silloin pitäisi tajuta, että eläimissäkin on niitä eri persoonia yhtä paljon kuin eläimiä, eikä silloin yksi ihminen voi tuntea kaikkia.
Oli kirjassa hyvääkin, mutta näissä liikutaan aina hyvin ohuella jäällä. Sitä voi plumpsahtaa hetkellä millä hyvänsä.
Miksi pyörä pitää aina keksiä uudestaan?

Lukuhaasteen kohta 40: kirjassa kerrotaan eläinten oikeuksista.

Red Turtle (2016)

 Autiolle saarelle haaksirikkoutunut mies yrittää epätoivoisesti rakentaa lauttaa ja päästä pois, kunnes hän eräänä päivänä törmää jättiläiskilpikonnaan, joka muuttaa hänen loppuelämänsä.

Animaatio

***********************************************************************************
Aivan ihana elokuva 💕
Tässä on hyvä esimerkki siitä, ettei sanoja tarvita. Tässä ei nimittäin sanota sanaakaan.
Saa vain nauttia visuaalisesta puolesta, joka onkin laatua.
Elokuva teki samanlaisen vaikutuksen kuin A Ghost Story, sekin puhumattomuudellaan.
Helmi animaatioiden joukossa.

Mamma Mia! Here We Go Again (2018)

 Valmistaudu jälleen laylamaan, tanssimaan, nauramaan ja rakastamaan! Kokonainen vuosikymmen on kulunut siitä kun Mamma Mia!-elokuva nousi maailmalla hitiksi. Nyt kutsumme sinut takaisin maagiselle Kalokairin saarelle Kreikkaan, kokonaan uuden, ABBAn kappaleisiin pohjautuvan musikaalin pariin!

Pääosissa Amanda Seyfried, Lily James, Pierce Brosnan

Musikaali

***********************************************************************************
Elokuva ei tuonut juuri uutta tullessaan. Samoja Abban biisejä hoilattiin niin kuin ekassakin Mamma mia-elokuvassa.
On aika outoa ja huvittavaa, että Meryl Streep pönöttää joka kuvassa keskiössä, vaikka elokuvassa rooli oli varmaan Streepin uran lyhin.
Cherin ja Andy Garcian duetto oli aika magee. Olen aina digannu Cheriä ja Andy on aina yhtä charmantti mies.
Kyllä tämä silti parempi musikaali on kuin La La Land.

The Lighthouse (2019)

 Kulttimainetta nauttivan kauhuelokuvan The Witch tekijän Robert Eggersin ohjaama hypnoottinen The Lighthouse kertoo kahdesta majakanvartijasta syrjäisellä ja mystisellä Uuden-Englannin saarella 1890-luvulla. Kun myrsky uhkaa pyyhkäistä heidät mukaansa ja sumusta ilmestyy outoja näkyjä, molemmat miehet alkavat epäillä toisen ajautuneen hulluuteen.

Pääosissa Willem Dafoe ja Robert Pattinson

Kauhu 

***********************************************************************************
😑
Vai vielä klassikko.
Robert Pattinsonista katosi kaikki lumo Edward Cullenin myötä. Kaikki sen jälkeiset elokuvat on olleet enemmän tai vähemmän vastenmielisiä.

Willem Dafoe oli erittäin hyvä jollei jopa loistava roolissaan. Mutta itse elokuva ei ollut yhtään mun mieleen. Ristiriitaista, eikö?

Mua ärsyttää nämä pimeät leffat. Kuvataan yöllä (?) pimeässä tilassa. Yritä nyt siinä nähdä sitten, että mitä tapahtuu.
Leffan loppu ei tullut yhtään liian aikaisin. 

Grand Isle (2018)

 Walter ja hänen alistettu vaimonsa houkuttelevat nuoren miehen kotinsa suojiin ulkona riehuvan hurrikaanin pyörteistä. Kun nuorukainen löytää itsensä pian syytetyn penkiltä murhasta epäiltynä, on hänen paljastettava pariskunnan kirotut salaisuudet pelastaakseen itsensä.

Pääosissa Nicolas Cage, KaDee Strickland, Luke Benward, Kelsey Grammer

Trilleri/toiminta

***********************************************************************************
Kaikkien näiden vuosien jälkeen, Nic on pääsemässä jaloilleen ja parempiin rooleihin. Ainakin yhden elokuvan verran.
2007 ilmestynyt National Treasure: Book of Secrets oli Nicolaksen viimeinen hyvä rooli ennen tätä. Sen jälkeen on ollut vain keskinkertaisia ja riman alituksia.
Elokuva oli muuten ihan paskaa, mutta Nicolaksen rooli oli kuin kylmää juomaa janoiselle 😎 Pariskunnan kellarissa oleva suuri salaisuus jäi ihan liian vähälle huomiolle. 

Suosikkielokuvani Face/Off (Nicolas Cage ja John Travolta) tulee saamaan jatko-osan tulevaisuudessa. Sitä odotellessa 😊

Magic in the Moonlight (2014)

 Woody Allenin romanttinen komedia huijareita paljastavasta taikurista, joka 1920-luvun Ranskan Rivieran hulppeissa miljöissä rakastuu valemeedioksi epäilemäänsä kaunottareen.

Pääosissa Colin Firth ja Emma Stone

***********************************************************************************
Niin paljon kuin pidänkin Colin Firth'stä, niin tällaiset elokuvat ei mielestäni istu tälle näyttelijälle. Ja tuo puheen tulva! Olisivat nyt edes pari minuuttia ollut hiljaa, mutta ei, jatkuvaa papatusta.
Mielenkiinto lopahti jo hyvissä ajoin ennen puolta väliä, mutta katsoin loppuun kun olin aloittanutkin.
Emma Stone on taas niitä näyttelijöitä, joista en aluksi tiennyt mitään ja yhtäkkiä hän putkahtelee vastaa tämän tuosta. Ottaa vielä aikansa, ennenkö tiedän pidänkö vai en,

 

Erikoinen naapuri

 HENRY AHO: PENIKKA

Seitsemän vuotta vankilassa ei tee ihmiselle hyvää, mutta Tomppa aikoo vielä yrittää ja vie perheensä asumaan Vaasan saaristoon. Kaksostyttäret Tiina ja Liina ovat teini-iässä ja Tomppa haluaa olla heille hyvä isä. Vaimonkin kanssa voisi välejä koettaa parantaa.
Heidän naapurinsa on erikoinen mies. Hän vihaa ulkopuolisia häiriötekijöitä. Ja nyt Tompan perhe jo pelkällä läsnäolollaan häiritsee miehen huolellisesti rakennettua rauhallista elämää.
Toisaalta Tompan tyttäret herättävät miehessä vanhoja tuntemuksia...
Penikka on vahvatunnelmainen ja juonenkäänteillään yllättävä kauhuromaani.

256 sivua.

***********************************************************************************
Henry Ahon tuotanto alkoi kiinnostaa ja kun tämä oli vielä merkitty kauhuksi, niin mikäpä siinä, luetaan pois.
Ei menny kauaakaan, kun aloin voida fyysisesti pahoin. Siis oikeasti oli vähällä laatta lentää. Kieltämättä sitä alkaa ihmetellä, mistä moinen on tullut kirjailijan mieleen 😝 
Kirja oli pettymys siinä mielessä, että kauhuksi se muuttui vasta viime metreillä. Tai sitten mun käsitys kauhusta on erilainen kuin yleisesti.
Kirjan hahmot oli helppo kuvitella mielessään. Monella on varmaan tuttavapiirissään ollut saman tyylisiä ihmisiä. Tai kaverin tuttavissa 😏
Kaikki herätti vuorollaan inhoa.
Kirja oli kirjoitettu hyvin soljuvatekstiseksi ja aiheestaan huolimatta sitä oli miellyttävä lukea.

Lukuhaasteen kohta 43: Kirjassa ei kerrota sen päähenkilön nimeä.