>>Nainen kuoli välittömästi luotiin, joka osui pään takaosaan ja meni suoraan kallon läpi aivoihin.
Juuri sillä hetkellä Issei ajatteli vaistomaisesti ettei ollut enää ihminen.>>
Viisi murhaajaa, joiden maine on levinnyt kaikkialle maailmaan.
Charles Mansonin "perheen" brutaalit teurastukset,
Dorothea Puenten luupuutarha,
Issei Sagawan kannibalistinen sukiyaki-ateria.
Wayne Lon ammuskelu sisäoppilaitoksessa.
Peter Lundinin äidinmurha.
Viisi petoa - ja yksi pakkomielteinen professori, joka on tavannut heidät. Micael Dahlénin tutkimusmatka ihmispetojen maailmaan on vienyt hänet kolmelle mantereelle. Hän on tutkinut maailmaa, joka on täynnä kuolemaa - mutta myös rahaa, rakkautta ja julkisuutta.
245 sivua.
Lukuhaasteen kohta 40.
************************************************************************************
En tiä miksi kuvittelin tämän kirjan kertovan natseista ja juutalaisista... Tässä olikin sarjamurhaajia.
Mulle ei ainakaan ollut tuttu nimi muu kuin Charles Manson, mutta siitäkään en tiennyt, että hän on tuollainen kultin johtaja.
Tämä oli tietyllä tavalla silmiä avaava kirja. Murha myy. Niinhän se on, mutta harvemmin sitä tulee ajateltua.
Murhat ja tapot on niin arkipäivää, ettei kaikki varmasti ylitä enää edes uutiskynnystä.
Mikä ihme naisia kiehtoo sarjamurhaajissa niin, että aivan jonotetaan, että päästään harrastamaan seksiä murhaajan kanssa? Tai joku haluaa väittää, että Dorothea Puente on hänen isoäitinsä?
Maailmassa on paljon sekopäitä...
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti