Vappu Ilmi Inkeri Nurminen on ehtinyt täyttää kahdeksankymmentä vuotta juuri ennen kuolemaansa - mutta hänet löydetään asunnostaan vasta kaksi kuukautta myöhemmin. Vaikka kuolemantapaus todetaan luonnolliseksi, Koskinen vainuaa yksinäisen ja unohdettuna kuolleen vanhuksen taustalta vuosikymmenien takaisen murhenäytelmän, joka odottaa vieläkin selvittämistään.
Samaan aikaan kaupungissa käydään kiistaa vanhan talon purkamisesta. Juuri kyseisen rakennuksen pihasta löytyy miehen ruumis, ja suojelua vaativat aktivistit vaikuttavat tavalla tai toisella osallisilta tekoon. Koskisen on vaikea uskoa sitä, ja hän päättää selvittää molemmat tapaukset perin pohjin. Tuore ja yllättäen syntynyt ystävyys antaa hänen työhönsä aivan uutta voimaa.
336 s.
Minä kun olin ihan varma jo puolessa välissä, että Vappu on murhattu ja syyllinen on Eino Laaksosen tytär, mutta kyseessä olikin ilmeisesti "kohtalokas" kirjoitusvirhe... Vappu oli siis kuollut ihan luonnollisen kuoleman. Surmien selviäminen ei aiheuttanut tällä kertaa mitään yllätystä vaan luin ne hieman pettyneenä, etten ollutkaan ratkaissut juttua ennen Koskista 😀
Toivottavasti siis oikeesti, Koskinen pitää nyt Linneastaan kiinni kaksin käsin. Tuntuu sopivan Sakarille kuin nenä päähän.
Nyt taas vedän hieman henkeä ennen seuraavaa Jokista.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti