Halloween - naamioiden yö (1978)

Kulttimaineen saanut elokuva lapsenvahdista, joka käy läpi yön kauhut salaperäisen veitsimiehen hiiviskellessä ympärillä.

Pääosissa Jamie Lee Curtis, Danielle Harris, Donald Pleasence, Tony Moran.

Kauhu.

~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~

Katsoin joskus hmmm.... 15 vuotta sitten Halloween h20 (1998)-leffan, joka on jatko-osa tälle. Nyt vasta katsoin ekan osan 😁 Parempi myöhään kuin ei milloinkaan.
Tämä toimi yllättävän hyvin, vaikka elokuvalla on kohta 40 vuotta ikää.
Jotkut kohtaukset oli hieman huvittaviakin tönkön näyttelemisen takia, mutta jännittääkin sai riittämiin.
Tehokas pelottelukeino on laittaa murhaaja kyttäämään taka-alalle, niin että katsoja itsekin yllättyy.

Tämä kuuluu sarjaan "ennen tehtiin kunnon elokuvia".

Murhalesken muistelmat

Anneli Auer: Murhalesken muistelmat

Takakannen teksti:
"Jäin leskeksi joulukuussa 2006 neljän lapsen kanssa ja jouduin samalla mukaan omituiseen murhamysteeriin. Aloin jo ensimmäisenä kesänä kirjoittaa kirjaa siitä, miltä tuntuu rakentaa uutta elämää murhatutkimuksen varjossa ja oletin, että poliisi saisi tekijän kiinni ennen kuin kirjani pääsisi loppuratkaisuun.

Toisin kävi. Jouduin keskelle oikeussalidraamaa, jonka kohteena olinkin minä itse ja joka lopulta johti kaikkien aikojen oikeusteurastukseen. Nyt neljän pitkän ja raskaan oikeudenkäynnin jälkeen minut on todettu syyttömäksi mieheni murhaan, mutta siinä sivussa on rikottu koko elämäni.

Mieheni murhaa on käsitelty mediassa laajasti ja minut on siellä syylliseksi julistettu jo ennen oikeudenkäyntiä. Minä olen elänyt ja hengittänyt siinä viranomaisten ja median kutomassa verkossa, joka on mennyt aina vaan pahempaan solmuun aina kun sitä on yritetty avata. Mitä tapahtui? Nyt on aika paljastaa tarinan roistot ja sankarit, tuoda esiin likainen peli kulissien takana ja tehdä samalla paluu takaisin alkujuurille joulukuuhun 2006: kuka murhasi mieheni Jukka S. Lahden?"

***************************************************************************

Tätä kirjaa lukiessa mielessä risteili monta kysymystä ja ajatusta.
Onko tämä totta? Miksi tästä on ylipäänsä kirja kirjoitettu? Miksi Annelin veli kääntyy häntä vastaan? Luulisi lähisukulaisen tuntevan parhaiten. Pimittääkö tässä joku iso pamppu omia rikoksiaan... jne.

En ole koskaan ollut selkeästi kumpaakaan mieltä, onko hän syytön vai syyllinen eikä tämä kirja siihen lisävaloa tuonut. Tässä oli vain kolikon toinen puoli. Jos tämä on totta, tapaus on todella karmiva, jos taas ei, on siinä kylmäverinen ihminen.

Mutta oikeasti olisi jo korkea aika saada piste tälle koko jutulle. Aina vaan, 11:sta vuoden jälkeen, saa lööpeistä lukea nimen Anneli Auer. Alkaa jo todellakin kyllästyttää.

Jihuu!

Lauantai-ilta pelastui, kun Selviytyjien voittajaksi julistettiin Mike! YES!

Mike oli blue collar eli duunari. Siitä heimosta voittajan piti tullakin 😉

Syksyn merkit

Varmoja syksyn merkkejä on tauolta palaavat sarjat.
Huomenna starttaa Emmerdale 😍
Jos on päässyt unohtumaan, mitä keväällä tapahtui, tässä pientä muistin virkistystä:
Emma sekosi lopunkin kun kuuli Jamesin muhinoineen Moiran kanssa. Emma piti Jamesia ensin pihtiotteessaan pitämällä hänet lääketokkurassa lukkojen takana.

Emma halusi mennä vihille Jamesin kanssa, mutta James ei enää halunnut psykomuijaansa takaisin. James pääsi pakoon, mutta ei kovin pitkälle...

Riitely päättyi kahinointiin, jonka seurauksena Emma tönäisi Jamesin alas ylikulkusillalta vilkasliikenteisen tien yläpuolella ja James putosi Ashleyn ajaman auton tuulilasiin.

Pierce oli lähtenyt Emmerdalen kylästä hieman aiemmin riideltyään Rhonan kanssa ja näki inhottavan onnettomuuden (mutta ei nähnyt Emmaa sankan sumun takia).

Siitä seurasi ketjukolari, jossa olivat osallisena mm. Rhona ja Paddy, jotka lähtivät Piercen perään ja Aaron ja Robert, joilla oli omia kuvioitaan Lachlanin hiljentämiseksi. Lachlan oli kidnapattuna Aaronin auton takakontissa, kun Aaron menetti autonsa hallinnan ja suistui veteen.

Onnettomuudessa ainut kuolonuhri oli James. Aaron, Robert, Lachlan, Paddy, Rhona ja Ashley loukkaantuivat eri asteisesti.

Kerry jäi kiinni siitä, että oli pettänyt Dania Rossin kanssa, koska möläytti asian itse Danille halloweenpippaloissa, koska Rossilla ja Danilla oli samanlainen gorilla-asu ja Kerry erehtyi henkilöstä.
Myöhemmin Kerry muhinoi Samin kanssa.

Ashley, joka sairastaa dementiaa,  alkoi muistamaan pätkiä onnettomuudesta ja muisti nähneensä Emman sillalla onnettomuuden aikana.
Emmalle iski paniikki ja hän alkoi sekoittaa Ashleyn päätä sekalaisilla jutuillaan, ettei jäisi kiinni.

Mielenkiinnolla odottamaan uusia jaksoja 😎

Huhtikuun tytöt

Reijo Mäki: Huhtikuun tytöt

Turkulaisdekkari Jussi Vares tutkii kadonneiden opiskelijaneitosten arvoitusta

Aino Aaltonen, Teresa Sundin ja Kikka Valasranta katosivat Turussa huhtikuussa 1983 jälkiä jättämättä. Tapaus on noussut Kyllikki Saaren ja Bodom-järven veroiseksi mysteeriksi ja teorioita riittää.
Vares tekee toimittaja Ruuhiolle juttua kansallisesta murhenäytelmästä ja ajattelee keikan olevan uransa helpoin: vähän arkistojen kaivelua eikä mitään paineita selvittää arvoitusta. Usein on Vares ollut väärässä, mutta harvoin näin väärässä.

"Loistavaa kesäviihdettä, poreilevaa kuin vappu, jonka ympäristöön kirjan kohtaamiset kasautuvat. Tämänkin Reijo Mäen kirjan tapahtumat saattavat antaa ymmärtää, että Turku ja turkulaiset ovat ns. erikseen ymmärrettäviä" - Juha Roiha Radio Suomessa edellisestä Vares-dekkarista Black Jack, 2003.

***************************************************************************

Kiitti mulle riitti. Mä olen lukenut/kuunnellut/katsonut Varesta ihan riittämiin. Tämäkään kirja ei tehnyt poikkeusta muihin nähden. Kaikki menee samalla juonikuviolla ja teksti on välillä niin nokkelaa, että alkaa tulla jo korvista.
Jos lukee tätä kirjaa ensimmäistä kertaa, lopputulos voi yllättää, mutta mua tämä ei enää yllättänyt koska olen katsonut tämän elokuvana ja olen tainnut kuunnella äänikirjanakin joskus.
Nyt jotain ihan muuta kehiin.

Jännän äärellä

Selviytyjien niin-ja-niin-mones-kausi on loppusilausta vailla.

Ei pitkiin aikoihin ole ollut oikeasti näin jännää, että kuka voittaa. Meillä on mieheni kanssa sama selvä voittajasuosikki. Eikä se ole ollut selvää vasta kuin kolmisen viikkoa.
Duunariporukan Mike.
Sierran putoaminen meni juuri "mun käsikirjoituksen" mukaan. Nyt vain toivotaan, että viimeinen koskemattomuuskisa on Maikille suosiollinen ja hän voittaisi vielä viimeisenkin koskemattomuuden, että pääsisi ainakin yrittämään miltsin voittamista.
Vähiten voiton ansaitsisi Will, koska hän ei ole pärjännyt mitenkään päin kisoissa ja se miten haukkui Shirinin, oli todellinen riman alitus.
Viikon päästä ollaan taas viisaampia 😉

Ankkalammella

Olen kesän aikana lukenut jos jonkinmoista uutista koskien The Walking Dead:iä.
Glenn on kuulemma tulossa takaisin sarjaan. Ensin sanottiin, että veljenään, myöhemmin, että omana itsenään. Aika ninja jos olisi selvinnyt hengissä Neganin kohtelusta, kun aivot oli pitkin kempuraa 😶

Eilen luin "uutisen", että Rick kuolee. Perusteluina oli, että kun hänen vaimonsa on kuollut ja johtajuuskin on jo menetetty.
Kyllähän nämä nyt haiskahtaa uutisankoilta.
Toki Rickin maallinen vaellus voi päättyä. Onhan siinä nyt jo kuollut monia muitakin keskeisiä hahmoja kuten Shane, Lori, Kuvernööri, Hershel, Glenn, Abraham, Sasha....

MUTTA. Tästä sarjastahan ei ole koskaan tullut faktavuotoja etukäteen. Se on ankarasti kielletty tuottajan taholta.

Dracula Untold (2014)

Transylvanian ruhtinas Vlad Seivästäjä turvautuu pimeyden voimiin suojellessaan perhettään ja alamaisiaan turkkilaisilta valloittajilta.

Kauhu, toiminta

Pääosissa Luke Evans, Sarah Gadon, Dominic Cooper.

**************************************************************************

Tämän tyylisiä elokuvia on tehty paljon, mutta harvoin näin hyvänlaatuista jälkeä. Elokuvaa oli nautinto katsoa. Varsinkin kun olen lukenut kirjan Vlad Tepesistä (Vlad Seivästäjä) jo vuosia sitten. Vladin hahmo jäi elokuvassa tosin aika heppoiseksi. Jos tekijät olisi tehneet hieman taustatyötä mitä Vladiin tulee, elokuvalle olisi saanut heti laittaa merkinnän k-18.
Erikoistehosteet toimi moitteetta ja elokuva oli saatettu taitavasti loppuun asti.
Ehdin jo ajatella, että ei tule Dracula untold kakkosta, mutta...😀

Maailman ympäri 80 päivässä (2004)

Phileas Fogg lyö vetoa Lordi Kevinin kanssa siitä pystyykö keksijä Phileas kiertämään maapallon 80 päivässä. Jos näin tapahtuu Lordi Kevin antaa hänelle paikkansa tiedeministerinä, jos taas ei, Phileas Fogg joutuu purkamaan keksintölaboratorionsa eikä saa keksiä enää koskaan mitään.
Matkalle mukaan lähtee Passpartout, kiinalainen mies, jonka Phileas Fogg tapasi sattumalta.
Matkalla mukaan lyöttäytyy myös taiteilijan uraa aloitteleva Monique La Roche, josta tulee olemaan paljon apua matkalla sattuviin ongelmatilanteisiin.

Pääosissa Steve Coogan, Jackie Chan, Cécile de France ja Jim Broadbent.

Seikkailukomedia.

******************************************************************************

Kun Jackie Chan on elokuvassa, se tietää takuuvarmaa potkunyrkkeily-kikkailua kieli poskessa. Joskus se alkoi tökkimään, mutta nyt kun on pitänyt muutaman vuoden tauon Chanin elokuvien katsomisessa, tämä maistui hyvälle.
Steve Coogan, tuo brittiläinen koomikko, on jäänyt hieman tuntemattomaksi, mutta ehkä siihenkin asiaan saadaan korjaus, kun pian alkaa tv:ssä pyöriä hänen ja jonkun toisen koomikon sarja.
Arnold Schwarzeneggerin rooli Prinssi Hapina oli suorastaan nolo. Onneksi rooli oli lyhyt.
Elokuvaa oli ehkä venytetty aavistustuksen liian pitkäksi, mutta sen kyllä jaksoi katsoa alusta loppuun kerralla.

Kusiaistarha ja muita epätoivoisia tilanteita

SIMON RICH: KUSIAISTARHA JA MUITA EPÄTOIVOISIA TILANTEITA

Ratkiriemukkaita huomioita maailman kamaluudesta.
Kusiaistarha on äkkiväärän riemukasta huumoria Monty Pythonin, Woody Allenin ja Steve Martinin hengessä. Simon Rich poimii huumorin kukkia hämmennyksen ja epätoivon kaatopaikoilta.
Elämä on niin absurdia ja perikato vääjäämätön, että  eihän sille voi muuta kuin nauraa.

149 sivua.

******************************************************************************

Luin tämän ekan kerran joskus vuosia sitten, enkä tykännyt.
Nyt luin toisen kerran ja se olikin ihan jees!
Ehkä tuo montypythonmainen huumori ei silloin vielä iskenyt, niin kuin nyt.
Tuo kusiaistarha oli ehkä hauskin kirjan pätkistä.
Sen muistan varmaksi, että ostin kyseenomaisen kirjan siksi, kun siinä oli juttu otsikolla: Salaiset koirakansiot 😀