Koskinen viettää työtovereineen riehakasta saunailtaa, mutta aamuyöllä tulee epämiellyttävä äkkilähtö.
Paperitehtaan ATK-osastolla odottaa murhatun suunnittelijaneron ruumis. Osaston väki tuntuu hautovan jos jonkinlaisia salaisuuksia ja yksi heistä vaikuttaa muitakin syyllisemmältä.
Koskisen mielestä hänen syyllisyytensä on liiankin ilmeistä.
Mitä kätkeytyy rikoksen taustalle ja kuka osaston väestä on kylmäverisen murhan takana? Ja miten Koskinen voisi todistaa vaistonsa väittämät?
Kaikista työpaineista huolimatta Koskisen olisi elettävä normaalia elämää ja täytettävä perheensä odotukset.
Täytyy nyt heti aluksi sanoa, ettei tämä ollut parasta Jokisen tuotantoa, mutta luin silti hyvin innolla (aina kun vain ehdin).
Jotenkin välillä ärsyttää tuo Koskinen, miten se haikailee työkaveriensa Ullan ja varsinkin Tarun perään. Kotona kuitenkin odottaa Raija-vaimo ja Antti-poika... En yhtään ihmettelisi jos jossain kirjassa Raija ottaisi kimpsunsa ja kampsunsa ja häipyisi.
Se myös tekee näistä kirjoista elämän makuisempia, kun on sekä poliisien arkea ja siviilielämää lomittain.
Seuraavaksi pitäisi saada lainaan Taikashow.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti