Eristynyt mökkikylä lupaa rauhaa lomailijoille: nelikymppinen perheenäiti Annukka tarvitsee hermolepoa, lööpeissä ryvettynyt bändi lähtee paikkaamaan välejään, isä lomailee pienen tyttärensä kanssa, iäkäs pariskunta viettää kuherruskuukauttaan. Idyllisen mökkikylän historia kiehtoo lomailijoita - lähistöllä sijaitsee muinainen uhripaikka.
Mökkiläiset tekevät kapean kuunsirpin valossa uhripaikalle yöllisen tutkimusretken , jonka seurauksia kukaan ei osaa aavistaa. Pian myyttien ja todellisuuden rajat alkavat sekoittua: metsä puristuu mökkien ympärille, tuuli hengittää kuin elävä olento ja kuu hohtaa taivaalla keskellä päivää. Sitten rannasta löytyy ruumis. Se on peittynyt mustiin perhosiin.
Musta kuu on vahvatunnelmainen ja aistillinen kertomus ihmismielen pimeästä puolesta, syyllisyydestä ja vastuusta. Muinaiset myytit ja jännitys punoutuvat yhteen maagiseksi kokonaisuudeksi, joka sulkee lukijan taikapiiriinsä.
295 sivua.
*****************************************************************************************
Olipa selkeästi kirjoitettu kirja.
Mikään ei mennyt niin kuin etukäteen kuvitteli.
Kirjailija on kyllä elokuvansa katsonut, mutta vuokramökkeilystä hänellä ei taida olla juurikaan kokemusta. Yhdessäkään mökkikylässä ei vuokralaiset tällä tavoin kaveeraa toistensa kanssa. Jos suomalainen lähtee mökille, silloin halutaan olla rauhassa.
Välillä tuntui kuin elokuvaa olisi katsonut, vielä viimeisilläkin sivuilla jäi tunne, että tälle olisi tulossa jatkoa.
Suosittelen kyllä kaikille kauhusta kiinnostuneille.
Lukuhaasteen kohta: 38, kirjan kannessa on puu.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti