Tuli ne kahlattua tuossa läpi kuumeen/flunssan kourissa.
Al Pacino sopii mainiosti Michael Corleonen rooliin, parhaiten viimeisessä osassa, jossa on jo karismaa vaikka muille jakaa.
Välillä elokuvat on liian raskassoutuisia eikä kelausnappia tule säästeltyä.
Leffan musiikki on aika legendaarista ja sopii allekirjoittaneen korville, varsinkin "Speak softly love", suomeksi: "Puhu hiljaa rakkaudesta".
Tämä on trilogia joka on aina silloin tällöin katsottava uudelleen, mutta ei joka vuosi, ei edes toinen.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti