Kirjan takakannen teksti:
Sammuta valot ja sulje verhot,
vainooja on ikkunasi takana.
Poliisille lähetetään linkki Youtube-videoon, jolla esiintyy salaa kuvattu nainen.
Seuraavana päivänä aviomies löytää hänet raa'asti murhattuna.
Sitten saapuu toinen video. Tapausta ryhtyy tutkimaan kuolleeksi uskotun Joona Linnan tilalle tullut komisario Margot Silverman. Hän on varma, että aviomies on nähnyt rikospaikalla jotakin.
Paha sokkitila estää kuitenkin miehen puhuttamisen ja apuun kutsutaan hypnotisoija Erik Maria Bark. Se, mitä transsiin vaivutettu mies paljastaa, saa kuiten Erikin mielenrauhan järkkymään. Kaiken takana saattaa olla hänen uransa pahin virhe. Virhe jonka tunnustaminen saattaa maksaa hänelle kaiken.
Lars Keplerin viidennessä rikosromaanissa pakkomielteisen vainoojan voi pysäyttää vain jäljettömiin kadonnut komisario Joona Linna.
Nyt tuli Kepler-ähky. 617 sivua luettuna osittain kovalla kiireellä, mikä ei sovi mulle.
Kirjassa oli kyllä ne tietyt hetkensä, jolloin oli lupa jännittää ihan tuskanhikeen asti, mutta kirja loppujen lopuksi sisältää myös hyvin paljon turhaa lätinää, joka ei vie juonta yhtään eteenpäin. Lähinnä vain häiritsee.
Mulla oli kolme vaihtoehtoa murhaajan henkilöllisyydeksi, joista yksi putosi pois melkein samantien (Nestor) ja kaksi muuta joita en nyt tässä mainitse, etten tee mitään juonipaljastuksia. Ne pysyi mun mielessä siihen asti, kun syyllinen paljastui ja sehän olikin toinen niistä!
Nukkumatti saa edelleen pitää mun "listalla" ykköspaikkansa, mitä tulee Lars Keplerin kirjoihin.
Näitä kannattaa kyllä lukea jännityksen nälkään.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti