Tallensin tämän digiboxille ajatellen, että saa sen sitte poistaa 5:n minuutin katsomisen jälkeen.
Mutta enpä poistanu vaan katsoin loppuun asti.
Melko kliseistähän tämä oli. Kiljutaan, juostaan ja matkalla tulee raatoja.
Täytyy silti kehujakin antaa. Tästä tuskin oli mitään kassamagneettia koskaan haaveiltu, joten pienellä budjetilla oli menty, niin siihen nähden variksenpelätti tai mikä lie risu-ukko se nyt sitten oli, oli tehty hyvin. Missään kohdin se ei nykinyt tai tokinut niinku monesti näkee tietokoneella tehtyjen hahmojen tekevän.
Asiasta hieman sivuun, juttu joka on mua aina häirinnyt... Miksi Amerikassa tarikot, hangot ja muut vastaavat säilytetään piikit ylös- ja ulospäin? Nehän on hengenvaarallisia ihmisille ja eläimille ihan ilman siepparia ruispellossa eiku painajaista maissipellossa!
keskiviikko 23. syyskuuta 2015
lauantai 19. syyskuuta 2015
Tie Woodburyyn: Robert Kirkman ja Jay Bonansinga
Tämä kirja on jatkoa Kuvernöörin nousu:lle ja on siis The Walking Dead-trilogian toinen osa.
Nämä on mielenkiintoista luettavaa tv-sarjan seuraajille.
Tämäkin osaltaan valaisi Kuvernöörin elämää ja tv:stä tulevat uusinnat on jollain tapaa entistä mielenkiintoisempaa seurattavaa. Ainut mikä hieman häiritsi oli alkoholisti-Bob, onko hän nyt sama tyyppi kuin sarjassa oleva Bob jolle viina maistuu? Ja Josh joka muistutti kuvaukseltaan täysin sarjan Tyreeseä...mutta ei voi olla sama. Mikä jäi Lilly Caulin kohtaloksi? Muistaakseni sarjassa ei ole ollut sen nimistä.
Kirjan noudatti uskollisesti jo totuttua tyyliä; koskaan ei tiedä keneltä lähtee henki seuraavaksi.
Kehenkään ei voi luottaa, pidä huoli vain itsestäsi.
Kolmatta osaa odotan jo suurella mielenkiinnolla. Joko siihen tulisi Rick, Daryl ja kumppanit mukaan?
Nämä on mielenkiintoista luettavaa tv-sarjan seuraajille.
Tämäkin osaltaan valaisi Kuvernöörin elämää ja tv:stä tulevat uusinnat on jollain tapaa entistä mielenkiintoisempaa seurattavaa. Ainut mikä hieman häiritsi oli alkoholisti-Bob, onko hän nyt sama tyyppi kuin sarjassa oleva Bob jolle viina maistuu? Ja Josh joka muistutti kuvaukseltaan täysin sarjan Tyreeseä...mutta ei voi olla sama. Mikä jäi Lilly Caulin kohtaloksi? Muistaakseni sarjassa ei ole ollut sen nimistä.
Kirjan noudatti uskollisesti jo totuttua tyyliä; koskaan ei tiedä keneltä lähtee henki seuraavaksi.
Kehenkään ei voi luottaa, pidä huoli vain itsestäsi.
Kolmatta osaa odotan jo suurella mielenkiinnolla. Joko siihen tulisi Rick, Daryl ja kumppanit mukaan?
keskiviikko 9. syyskuuta 2015
Seabiscuit - Amerikkalainen legenda
On hevosleffoja ja on hevosista kertovia elokuvia.
Hevosleffat on aikalailla samalla kaavalla tehtyjä tyyliin tyttö ja joku vauhko polle, johon vain tyttö saa kontaktin jne.
Sitten on niitä hevosista tehtyjä elokuvia kuten vaikka Sotahevonen, Musta ori, Mustan orin paluu, Hevoskuiskaaja ja tämä Seabiscuit.
Roolivalinnat on osunu nappiin. Jeff Bridges suorastaan loistaa Charles Howardin roolissa.
Tobey Maguire Red Pollardin roolissa ei huono valinta sekään. Todellisuudessa hän vain olisi ihan liian pitkä jockeyksi.
Ja Chris Cooper. Parempaa valmentajaa/renkiä ei ole kun on hevoselokuvista kyse.
Katson alussa kun Tom Smith (Chris Cooper) ratsastaa preerialla lassoten hevosta, tekee heti mieli hypätä mukaan elokuvaan ja karauttaa lauman perään.
Entä itse päätähti Seabiscuit? Pieni ja väärinymmärretty "luuska", josta monien vastoinkäymisten jälkeen Red saa voitosta voittoon laukkaavan ratojen ihmeen.
Oikea Seabiscuit kuoli jo 17.5. 1947, mutta siitä puhutaan edelleen.
Tässä elokuvassa on oikea juoni eikä mitään hömpänpömppää.
Charles Howard keksii hyvän liikeidean, ostaa ison maatilan talleineen jne. Hevoset lähtee, autot tulee. Menee muutama vuosi, sattuu onnettomuus, autot lähtee. Myöhemmin talliin tulee taas hevosia ja Seabiscuitin voittotarina saa alkunsa.
Tekisiköhän joku elokuvan Secretariat:sta tai Man O'War:sta?
Hevosleffat on aikalailla samalla kaavalla tehtyjä tyyliin tyttö ja joku vauhko polle, johon vain tyttö saa kontaktin jne.
Sitten on niitä hevosista tehtyjä elokuvia kuten vaikka Sotahevonen, Musta ori, Mustan orin paluu, Hevoskuiskaaja ja tämä Seabiscuit.
Roolivalinnat on osunu nappiin. Jeff Bridges suorastaan loistaa Charles Howardin roolissa.
Tobey Maguire Red Pollardin roolissa ei huono valinta sekään. Todellisuudessa hän vain olisi ihan liian pitkä jockeyksi.
Ja Chris Cooper. Parempaa valmentajaa/renkiä ei ole kun on hevoselokuvista kyse.
Katson alussa kun Tom Smith (Chris Cooper) ratsastaa preerialla lassoten hevosta, tekee heti mieli hypätä mukaan elokuvaan ja karauttaa lauman perään.
Entä itse päätähti Seabiscuit? Pieni ja väärinymmärretty "luuska", josta monien vastoinkäymisten jälkeen Red saa voitosta voittoon laukkaavan ratojen ihmeen.
Oikea Seabiscuit kuoli jo 17.5. 1947, mutta siitä puhutaan edelleen.
Tässä elokuvassa on oikea juoni eikä mitään hömpänpömppää.
Charles Howard keksii hyvän liikeidean, ostaa ison maatilan talleineen jne. Hevoset lähtee, autot tulee. Menee muutama vuosi, sattuu onnettomuus, autot lähtee. Myöhemmin talliin tulee taas hevosia ja Seabiscuitin voittotarina saa alkunsa.
Tekisiköhän joku elokuvan Secretariat:sta tai Man O'War:sta?
lauantai 5. syyskuuta 2015
Suojattomat
Viimeisin lukemani kirja on Kati Hiekkapellon toinen teos: Suojattomat.
Tässäkin päähenkilöinä esikoisteoksesta tutut Anna, Esko ja Sari sekä maahanmuuttajat.
Kirjassa on huumeita, murhia, katujengejä, poliiseja eli samoja aiheita kuin ekassa kirjassa, mutta tämä ei nyt tempaissut mukaansa samalla tavalla.
Teksti kyllä meni jouhevasti eteenpäin ilman tökkimisiä, mutta jotain siitä jäi puuttumaan.
Loppukin jäi hieman hämäräksi. Osittain voi kyllä johtua allekirjoittaneen väsymyksestä...
Tässäkin päähenkilöinä esikoisteoksesta tutut Anna, Esko ja Sari sekä maahanmuuttajat.
Kirjassa on huumeita, murhia, katujengejä, poliiseja eli samoja aiheita kuin ekassa kirjassa, mutta tämä ei nyt tempaissut mukaansa samalla tavalla.
Teksti kyllä meni jouhevasti eteenpäin ilman tökkimisiä, mutta jotain siitä jäi puuttumaan.
Loppukin jäi hieman hämäräksi. Osittain voi kyllä johtua allekirjoittaneen väsymyksestä...
tiistai 1. syyskuuta 2015
Zoo
Enpä oo pitkään aikaan ehtiny kunnolla katsomaan mitään tv:stä.
Emmerdalea tietysti ja muutaman jakson The walking dead:iä sekä tutustumista uuteen sarjaan nimeltä Zoo.
Niskavillat nousi pystyyn, kun leijonat kiskoi "saalistaan" puuhun. Tätä ei ainakaan luontodokumentit näytä. Leopardi kyllä vie saaliinsa puuhun, mutta leijona on siihen liian kömpelö.
Aihe varmaan jakaa mielipiteitä... Jotkut ovat onnessaan, kun eläimet käy ihmistä vastaan ja toiset taas eivät ole.
Mä otan tämän sarjan ihan mielikuvituksen tuotteena ja tv:n yhtenä ohjelmista. Eipä haittaa vaikka jäisi jakso tai pari näkemättä.
Hevosista kiinnostuneille tiedoksi, että Ypäjä sarjaa tulee taas tv:stä. En ehtinyt katsoa tarkemmin onko se uutta vai uusintaa, tsekatkaa itse ;0)
Emmerdalea tietysti ja muutaman jakson The walking dead:iä sekä tutustumista uuteen sarjaan nimeltä Zoo.
Niskavillat nousi pystyyn, kun leijonat kiskoi "saalistaan" puuhun. Tätä ei ainakaan luontodokumentit näytä. Leopardi kyllä vie saaliinsa puuhun, mutta leijona on siihen liian kömpelö.
Aihe varmaan jakaa mielipiteitä... Jotkut ovat onnessaan, kun eläimet käy ihmistä vastaan ja toiset taas eivät ole.
Mä otan tämän sarjan ihan mielikuvituksen tuotteena ja tv:n yhtenä ohjelmista. Eipä haittaa vaikka jäisi jakso tai pari näkemättä.
Hevosista kiinnostuneille tiedoksi, että Ypäjä sarjaa tulee taas tv:stä. En ehtinyt katsoa tarkemmin onko se uutta vai uusintaa, tsekatkaa itse ;0)
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)
Side silmille
JOSH MALERMAN: LINTUHÄKKI On kulunut viisi vuotta siitä kun maailma ajautui kaaokseen ja selviytyjät naulasivat ikkunansa umpeen. Tänään Ma...
-
Pohjoismaiset taruolennot: Johan Egerkrans (koonnut, muistiinmerkinnyt ja kuvittanut), suomentanut Eero Ojanen. Takakannen teksti: Ne voi...
-
On vuosi 1665. Hollantilainen taidemaalari Johannes Vermeer elättää perheensä maalaamalla tauluja tilaustyönä. Vermeerit palkkaavat uuden p...